TOIMINNAN SUUNNITTELUA

Turun Taiteilijaseuran hallitus kokoontui eilen hiomaan toimintasuunnitelmaa ja budjettia vuodelle 2015. Luvassa on monipuolista toimintaa sekä yhdistyksen jäsenille että seuran ulkopuolisille taiteilijoille. Kokouksessa yhdistys sai myös 200. jäsenensä. Onnittelut yhdistyksen uusille jäsenille!

Turun Taiteilijaseuran assistenttien Eveliinan ja Jennan harjoittelu tuli eilen päätökseensä. Haluamme kiittää Eveä ja Jennaa heidän työpanoksestaan ja toivottaa heille onnea uusiin haasteisiin!

Tutustu yhdistyksen jäsentaiteilijoihin täällä.

FLUXATIONS-TEOKSET ON JULKISTETTU!

Fluxations 2014 – virtauksia kaupungissa tuo videotaidetta kaupunkitilaan 7.–23.11.2014. Tänä vuonna videotaiteeseen keskittyvä tapahtuma koostuu kolmesta videoteoksesta, jotka projisoidaan Turun pääkirjaston sisäpihan seinään. Tapahtuman teokset kuratoi performanssin läänintaiteilija Leena Kela varsinaissuomalaisille taiteilijoille suunnatun haun perusteella.

Teokset ovat Heini Ahon Gravity Monster, Lotta-Pia Kallion Building a Sacred Tree ja Kati Rapian & Kimmo Ylösen Puu.

Tapahtuman avajaisia vietetään perjantaina 7.11. klo 18. Tervetuloa!

Fluxations Turku Facebookissa.

Fluxations 2014 -tapahtuma Facebookissa.

LOKAKUUN JÄSEN: MINNA MAIJA LAPPALAINEN

Turkulainen kuvataiteilija Minna Maija Lappalainen (s. 1963) pääsi jo lapsena matkustelemaan ulkomaille ja tutustumaan vieraisiin kulttuureihin.

”Isä oli YK-miehiä, joten ollessani 7-vuotias asuimme kokonaisen vuoden Israelissa. Israelissa asuminen on varmasti vaikuttanut persoonaani ja kiinnostuksenkohteisiini. Sen lisäksi matkustin lapsena ja nuorena melko paljon: vanhempani laittoivat minut matkustamaan kesäisin milloin kenellekin tutun tutulle, jotta englannin kielen taitoni pysyisi yllä”, Lappalainen kertoo työhuoneellaan Turun Barkerilla.

Turkuun Lappalainen muutti 13-vuotiaana, ja lukioikäisenä hän alkoi harkita taiteilijan ammattia. Lappalainen opiskeli ensin Kankaanpään taidekoulussa, kunnes vuonna 1986 hän pääsi opiskelemaan Turun Piirustuskouluun.

”Kun opiskelin Piirustuskoulussa, siellä oli käymisvaihe meneillään. Opettajat vaihtuivat, eikä kukaan oikein ollut vastuussa mistään. Toiminta oli aika leväperäistä, kun taas nykyisin taideopiskelijoille tarjotaan paljon enemmän tietoa ja valmiuksia tulevaisuutta varten. Opiskeluaikanani tietoa piti hankkia itse”, Lappalainen muistelee.

Lappalainen valmistui Piirustuskoulun maalauslinjalta kuvataiteilijaksi vuonna 1989, ja jo seuraavana vuonna hän piti näyttelyn turkulaisessa Rantagalleriassa.

”En ole kuitenkaan keskittynyt Turkuun, vaan olen pitänyt näyttelyitä myös muualla Suomessa ja ulkomaillakin. Suomalaisten kaupunkien välillä on paljon eroja: jos pitää Helsingissä näyttelyn, voi saada myydyksi kahdeksan teosta, kun samasta näyttelystä Turussa voi ehkä saada yhden työn myytyä”, Lappalainen toteaa.

Taiteellisen työskentelynsä lisäksi Lappalainen on uransa aikana pyrkinyt kehittämään Turun kuvataidekenttää. Lappalainen esimerkiksi toimi turkulaisen taiteilijaseuran Arte ry:n puheenjohtajana vuosina 1997–1998 ja Varsinais-Suomen läänintaiteilijana vuosina 2002–2004. Hän on työskennellyt erityisesti turkulaisten taiteilijoiden työhuonetilanteen parantamiseksi ja prosenttiperiaatteen käyttöön ottamiseksi kaupungin julkisessa rakentamisessa.

”On mielenkiintoista, miten taiteilijoihin suhtaudutaan eri tavalla kuin vaikkapa arkkitehteihin. Kun taiteilijoilta tilataan teoksia julkiseen tilaan, saatetaan pelätä, että tuleekohan tilaan nyt jotain poliittista tai arveluttavaa. Luulen, että pelon taustalla on tietämättömyys: koulussa ei opeteta katsomaan kuvataidetta, mikä saa myös aikaan sen, että ihmiset eivät ole tottuneet käymään taidenäyttelyissä tai ostamaan nykytaidetta”, Lappalainen pohtii.

Lappalainen on tehnyt julkisia teoksia muun muassa Turun pääkirjastoon sekä turkulaiseen Luolavuoren kouluun. Lisäksi hän on organisoinut ja toteuttanut erilaisia taiteellisia yhteisprojekteja.

”Viihdyn omissa oloissani, joten en opiskeluaikana viettänyt paljoakaan aikaa isoissa kaveriporukoissa. Vasta 1990-luvun lopulla, ollessani Arten puheenjohtaja, aloin tehdä enemmän yhteisiä projekteja muiden ihmisten kanssa”, Lappalainen kertoo.

Lappalaisen mukaan yhteisprojektit eroavat paljon taiteilijan omasta taiteellisesta työskentelystä.

”En haluaisi tehdä pelkästään jompaakumpaa. En usko, että jaksaisin olla sosiaalinen koko ajan, joten on hyvä välillä keskittyä omaan työskentelyyn”, Lappalainen hymyilee.

”Taiteellisessa työskentelyssäni ei ole urani aikana tapahtunut dramaattisia muutoksia. Aluksi tein vain kaksiulotteisia töitä, kuten pastellimaalauksia ja tussipiirustuksia, mutta ensimmäisen Afrikan-matkan jälkeen aloin tehdä myös kolmiulotteisia teoksia, kuten installaatioita. Toisin kuin installaationi, kaksiulotteiset työni ovat hirvittävän henkilökohtaisia ja intiimejä. Niiden taustalla ei ole sellaista ajatusmaailmaa, jota voisin sanoin kuvailla”, Lappalainen kertoo.

Ekologisuus on yksi yhdistävä tekijä Lappalaisen tuotannossa.

”Ekologiset kysymykset näkyvät materiaalivaloinnoissani. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on nykyisin yleistä taiteilijoille, mutta itse muistan miettineeni jo lapsena ekologisuutta”, Lappalainen sanoo.

Vuosina 2004–2013 Lappalainen koordinoi Turun Taiteilijaseuran ja dakarilaisen alueyhdistys Jasgin ylläpitämää kahdensuuntaista kulttuuri- ja kehitysprojektia, Taf taf -hanketta, jossa asukaslähtöisellä toiminnalla ja yhteistyössä eri alojen suomalaisammattilaisten kanssa rakennettiin pysyvää ja paikallisiin olosuhteisiin sovellettua infrastruktuuria köyhään Santhiaban lähiöön Senegalin pääkaupungissa Dakarissa.

”Taf taf oli aluksi hieman räpeltämistä, mutta realiteettien kohtaaminen helpotti lopulta työtä. Hankkeen kehitysyhteistyö toimi hyvin, ja projektit olivat onnistuneita ja monipuolisia. Esimerkiksi puhuimme paikallisille ekologisuudesta ja istutimme puita sekä veimme alueelle suomalaisia kätilöitä ja kouluihin uutta, humaanimpaa ajattelutapaa. Suomalaiset eivät kuitenkaan lähteneet Afrikkaan paasaamaan, vaan he toteuttivat projektinsa rennosti yhdessä paikallisten kanssa. Taf tafista ei myöskään muodostunut kenellekään tärkeilykanavaa: hankkeessa työskennelleet suomalaiset eivät asuneet hienolla aidatulla asuinalueella, kuten länsimaalaiset yleensä Afrikassa asuvat, vaan aika kämäisissä olosuhteissa. On todella harvinaista, että länsimaalaiset asuvat paikallisten keskellä Afrikassa”, Lappalainen kertoo.

Haastattelun teon jälkeen Turun Taiteilijaseura pyysi Minna Maija Lappalaista kunniajäsenekseen. Lappalainen on koordinoinut ansiokkaasti Turun Taiteilijaseuran Taf taf -hanketta vuosina 2004–2013 ja näin toiminnallaan edistänyt merkittävästi yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista.

Taiteilijan kotisivut

Teksti ja kuvat: Enni Niemelä

Turun Taiteilijaseuran 90. juhlavuoden ajan yhdistys esittelee yleisölle kuukausittain yhden taiteilijajäsenensä. Taiteilijaseuran harjoittelija Enni Niemelä haastatteli jäseniä vuoden 2013 aikana. Haastattelut julkaistaan joka kuukauden ensimmäinen tiistai Turun Taiteilijaseuran kotisivuilla ja Facebookissa.

OLETKO TURUN TAITEILIJASEURAN FANI? RYHDY KANNATUSJÄSENEKSI!

Turun Taiteilijaseura perustettiin vuonna 1924 valvomaan jäsentensä etuja, edistämään kotimaista taidetta sekä välittämään taidetta yleisöille. Yhdistyksen kannatusjäsenenä tuet yhdistyksen toimintaa ja sen kehittämistä.

Turun Taiteilijaseuran kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö.

Mikä on Turun Taiteilijaseura?

Vuonna 1924 perustettu Turun Taiteilijaseura ry on Varsinais-Suomen alueen vanhin ammattikuvataiteilijoiden yhdistys. Vuoden 2014 lokakuussa taiteilijajäseniä on yhteensä 199. Yhdistyksen toiminnan painopisteitä ovat näyttelytoiminta, yleisötyö, taidelainaamotoiminta, jäsenten edunvalvonta sekä yhteistyö kulttuuri- ja taidetoimijoiden kanssa. Turun Taiteilijaseuran ylläpitämä Galleria Å sijaitsee Kaskenmäessä Turun keskustassa. Lisäksi yhdistys koordinoi muun muassa perinteistä vuosinäyttelyä, jäsenille avoimia näyttelyitä sekä muita tapahtumia.

Turun Taiteilijaseura edistää kuvataiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia sekä ajaa jäsentensä etuja alueellisella tasolla. Yleisötyötä yhdistys tekee muun muassa julkaisemalla TurkuART-esitettä ja ylläpitämällä TurkuART.fi-sivustoa. Lisäksi näyttelyiden luonteesta riippuen niiden yhteydessä järjestetään taiteilijatapaamisia, työpajoja ja opastettuja kierroksia.

Turun Taiteilijaseuran toiminta on yleishyödyllistä ja voittoa tuottamatonta.

Mitä kannatusjäsen saa?

Turun Taiteilijaseuran kannatusjäsenenä tuet varsinaissuomalaista nykytaidetta. Vastineeksi tuesta kannatusjäsen saa 10 % alennuksen Galleria Å:n teosostoista, mahdollisuuden osallistua yhdistyksen järjestämille taidematkoille erikoishintaan, sähköiset kutsut näyttelyihin ja tapahtumiin, juhlavuoden kangaskassin sekä yhdistyksen 80-vuotishistoriikin.

Kannatusjäsenmaksumme ovat vuonna 2014 yksityishenkilöltä 50 €/vuosi ja yhteisöiltä 200 €/vuosi.

Miten pääsen kannatusjäseneksi?

Kannatusjäseneksi voi liittyä ilmoittamalla siitä Galleria Å:hon joko sähköpostitse (galleria(at)turuntaiteilijaseura.fi) tai puhelimitse (p. 045 132 4743).

Ilmoittakaa nimenne ja summa, jolla haluatte tukea yhdistyksen toimintaa. Yrityksen tai yhteisön ollessa kyseessä tulee ilmoittaa yhteyshenkilön tiedot. Lähetämme sähköpostitse tilinumeron ja maksun viitenumeron. Edut tulevat voimaan, kun kannatusjäsenmaksu on maksettu ja ovat voimassa vuoden ajan.