keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

TurkuART esittelee kuvataidetarjontaa


Uudet TurkuART-esitteet ovat jaossa kaupungilla! Museo- ja galleriakierroksen suunnittelun apuna voi hyödyntää myös kolmikielistä TurkuART.fi-sivustoa, jolta löytyvät tiedot sijainnista, aukioloajoista, mahdollisesta pääsymaksusta sekä esillä olevasta ja tulevista näyttelyistä. Tutustu sivustoon täällä.
 

torstai 24. heinäkuuta 2014

ANTERO - Turun Piirustuskoulun vuosikurssin 1996-2000 ryhmänäyttely

Galleria Å:ssa nähdään  jo toinen omintakeinen ryhmä/yhteisnäyttely saman vuoden aikana, kun Turun Piirustuskoulun vuosikurssilta 1996-2000 valmistuneet taiteilijat pitävät luokkakokousta näyttelyn merkeissä ja osoittavat samalla kunniaa piirustuksen opettajalleen Antero Paavolalle. Näyttelyä ideoineen Paavo Halosen mukaan yksi kimmoke ryhmänäyttelyn pitämiseen tuli Turun Taiteilijaseuran juhlavuodesta.

Gallerialla on esillä teoksia monialaiselta taiteilijoiden joukolta: Alli Alholta, Mari Erävaaralta, Paavo Haloselta, Jenni Hämäläiseltä, Marikka Kiirikoffilta, Jussi Lepistöltä, Outi Purolta, Varpu Rantalalta, Oona Tikkaojalta, Katja Vartiaiselta, Paula Vierikolta, Mirimari Väyryseltä sekä Markus Åströmiltä.

Lisätietoa näyttelystä

Mirimari Väyrynen: Harjoitus kuolemalle
Paavo Halonen: Avusteinen uni

Oona Tikkaoja: A Girl's Best Friend (yksityiskohta)
Paula Vierikko: Sateenkaaren alla ja Kesäsade sekä
 Marikka Kiirikoff: Huuto!


Markus Åström: Berget jag bestiger har två toppar

Katja Vartiainen: Green too

tiistai 1. heinäkuuta 2014

JENNI HÄMÄLÄINEN: RASTI RUUTUUN JA ANTTI TURKKO: ENERGEIA

Galleria Å:ssa on nähtävillä Jenni Hämäläisen (yläkerta) ja Antti Turkon (alakerta) näyttelyt 13.7. asti. Taiteilijatapaaminen sunnuntaina 13.7. klo 15, tervetuloa!













HEINÄKUUN JÄSEN: MATTI TOIVONEN

Turkulainen itseoppinut taidemaalari Matti Toivonen (s. 1936) ei tarkalleen muista, mikä aikanaan herätti hänessä kiinnostuksen kuvataidetta kohtaan. ”Yhtäkkiä minussa syntyi naivisti, ja löysin tavan ilmaista itseäni”, Toivonen kertoo.
Lucrezia Borgia
Lucrezia Borgia
Toivonen ei ole käynyt yhdelläkään taidekurssilla, vaan hän on opetellut tekniikan itse. Maalaamisen aloittamisen taustalla oli vahva kiinnostus kulttuuria kohtaan, joka näkyi jo Toivosen lapsuudessa. ”Kävin Kerttulin koulua, missä liityin torvisoittokuntaan. Pidän yhä klassisesta musiikista, vaikka varttuessani lopetinkin torven soittamisen ja päätin opiskella merkonomiksi. Elämässä tapahtuu kaikenlaista: tuli työ, vaimo ja lapset, elämäni tärkeimmät asiat. Aikaa kulttuurille ja taiteelle oli vasta myöhemmin”, Toivonen muistelee. Toivosen taiteellinen ura alkoi 1970-luvulla, jolloin hän piti ensimmäisen oman näyttelynsä. Sittemmin hän on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja pitänyt yksityisnäyttelyitä aina 2000-luvulle asti. ”Taiteilijanurani kannalta merkittävin näyttely oli vuonna 1981 pitämäni yksityisnäyttely Wäinö Aaltosen museossa”, Toivonen kertoo. Suurin osa Toivosen tuotannosta edustaa naivismia, mutta uransa myöhemmässä vaiheessa hän on tehnyt myös surrealistisia töitä. Toivosen teokset henkivät valoisaa elämänkatsomusta ja lämpöä, ja monet hänen maalauksistaan vievät katsojan ajatukset lapsuuden muistoihin ja lastenkirjoista tuttuun kuvastoon maalauksissa käytettyjen värien ja kuva-aiheiden puolesta.
Kuvia kirjasta Pelle-Oskari
Kuvia kirjasta Pelle-Oskari
”En ole seurannut muita naivisteja, vaan olen pitänyt kiinni omista näkemyksistäni. Mielestäni omaleimaisuus on tärkeintä. Minulle naivistisuus on muunnosten tekemistä todellisuudesta”, Toivonen kertoo. Toivosen mukaan teosten ideointi ei vaadi häneltä pinnistelyä, vaan ajatukset tulevat kuin itsestään. Toivoselle on tärkeää, että hänen teoksensa puhuttelevat ihmisiä ja että niiden välittämät tarinat ja sanoma ovat ymmärrettäviä. ”Sisimmässäni minulla on suuri halu tuoda iloa ympärilleni. En ole ajatellut, mitä haluan teoksillani sanoa yleisellä tasolla, mutta monet, jotka ovat vierailleet näyttelyissäni, kertovat tulleensa hyvälle tuulelle teoksiani katsellessaan. Ehkäpä teosteni perimmäinen tarkoitus on tuottaa iloa”, Toivonen pohtii. Nuorempana Toivonen maalasi aina, kun ylimääräistä aikaa jäi. Välillä aikaa oli myös musiikille. ”Toisinaan musiikki valtasi mieleni, ja soitin rumpuja pienissä bändeissä. Olen jopa päässyt säestämään joitakin suomalaisia tunnettuja laulajia kuten Tapio Rautavaaraa”, Toivonen kertoo. Toivosella oli työhuone jokirannassa Sinisessä talossa, missä tapahtui kummia asioita. ”Elämässäni on tapahtunut paljon yliluonnollisia sattumia, ja usein ne ovat liittyneet taiteeseen. Luulen, että Sinisessä talossa kummitteli. Olin työhuoneellani iltaisin, ja välillä kuulin askelia yläkerrasta. Lopulta hermostuin ja käskin lopettaa häiritsemisen. Äänet loppuivat siihen”, Toivonen kertoo hymyillen. 2000-luvun alussa Toivosella oli Naantalin taidehuoneella näyttely, jota presidentti Tarja Halonen kävi katsomassa. ”Halonen on naivismin ihailija, ja hän oli kiinnostunut yhdestä työstäni. Niinpä sain kutsun pullakahveille Kultarantaan. Tapaaminen huipentui siihen, kun presidentti halusi lopuksi esitellä Kultarannan puutarhan. Palasin myöhemmin puutarhaan muutamaksi päiväksi maalaamaan”, Toivonen muistelee. Nykyisin Toivonen ei enää juurikaan maalaa, ja eläkepäivät kuluvat muiden asioiden parissa. Muutama vuosi sitten Toivonen toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja julkaisi lasten satukirjan. ”Jo 20 vuotta sitten päätin, että tekisin lapsille suunnatun, maalauksillani kuvitetun kirjan, joka sisältäisi sekä elämänoppia että hassuttelua. En saanut teokselle julkaisijaa, joten lopulta päätin julkaista sen itse”, Toivonen kertoo.
Matti Toivonen
Matti Toivonen
Pelle-Oskari. Kertomuksia pienen pojan elämästä -kirjan päähenkilön Oskarin muotokuvaa varten Toivonen pyysi poikaansa malliksi. Myös Toivosen Sirkka-vaimo on toiminut mallina muutamille muotokuville. ”Vaimoni on kriitikkoni. Kysyn hänen mielipiteitään teoksistani, ja olemme käyneet yhdessä katsomassa taidenäyttelyitä. Kiinnostus taiteen tekemiseen on yhdistänyt meitä, ja olen todennut, että elämästä tulee jotenkin arkea ihmeellisempää, kun tekee taidetta”, Toivonen sanoo. Teksti: Enni Niemelä Kuvat: Enni Niemelä ja Matti ToivonenTurun Taiteilijaseuran 90. juhlavuoden ajan yhdistys esittelee yleisölle kuukausittain yhden taiteilijajäsenensä. Taiteilijaseuran harjoittelija Enni Niemelä haastatteli jäseniä vuoden 2013 aikana. Haastattelut julkaistaan joka kuukauden ensimmäinen tiistai Turun Taiteilijaseuran kotisivuilla ja Facebookissa.